Pian mennään uimaan :)
Haniassa käytiin Venetsialaisessa satamassa. Siellä käytiin lasipohjaveneellä merellä seilaamassa.
Venetsialaista satamaa
Edelleen samalla satamalla
Vanha majakka oli aallonmurtajan päässä
Huomaatko yhdennäköisyyttä? Ainakin pojat osaavat jo hyvin matkia isäänsä :)
Hanian vanhankaupungin kauppahalli
Kauppahallin lihatiski herätti hämmästystä
Kauppahalli oli aikoinaan rakennettu ristin muotoon
Yksi päivä vietettiin Limnoupoliksen vesipuistossa
Hurjapäiset pojat laskivat hurjimmatkin mäet - äiti oli jo mummaantunut niin, että noi kaksi isointa jäi kyllä laskematta
Näkymää vesipuistosta
Jihuu, täältä tullaan :)
Hanian vanhankaupungin kapeita katuja
Kalamakin rantatietä, joka meni meidän hotellin ohi
Yhtenä iltapäivänä kokeilimme golffaustaitojamme - arvatkaapas kuka voitti ;)
Kalamakin kaduilla paikallisten käsitöitä...
Gyros ja tatzikki kastike oli maittavaa
Rannallakin tuli vähän loikoiltua
Hotellin uima-altaalla uitiin myös lähes päivittäin
Kahtena viimeisenä lomapäivänä vuokrasimme auton ja lähdimme ajelemaan saaren eteläpuolelle. Tiet olivat kapeita serpentiiniteitä - korvat menivät lukkoon tuon tuostakin, kun kiipeilimme ylös ja alas kapeilla teillä.
Maisemat olivat matkan arvoisia - kaikkea ei tosiaan näe hotellin nurkilta :)
Topolian rotkon toiselle puolelle kulki tunneli, joka vei Agia Sofian tippukiviluolalle
Agia Sofian tippukiviluola. Luolan pohjalla oli kuulemma Turkkilaisten joukkohauta sotien ajalta :/
Luolassa oli myös pieni kirkko.
Tippukiviluolaan vei kiviportaat, jotka meinasivat siinä 30 asteen helteessä viedä todellakin kaikki mehut. Mutta takaisin tullessa pysähdyttiin portaiden alkupäässä olevaan tavernaan syömään ja juomaan - ja taas jaksoi jatkaa matkaa. Odotellessa ruokia, saatiin nauttia huikeista näkymistä ja taivaalla lentelevistä korppikotkista.
Määränpää saavutettiin - Elafoniksen hiekkaranta, jota kutsutaan myös "Kreetan Malediiveiksi"
Veden ja hiekan rajamailla oli pientä kiveä ja pikkusimpukoita miljoonia
Valkoinen hiekkaranta ja turkoosi meri jatkui silminkantamattomiin
Elafoniksen pikkusaarelle pääsi kahlaamaan, ranta oli siinä todella matalaa. Mutta saaren toisella puolella meri syveni melko nopeasti.
Navigaattori
Maisemat olivat todella upeita
Kuvissa korkeuserot eivät näytä ollenkaan niin mahtavilta, kuin paikanpäällä, mutta parhaimmat muistothan jäävät mieliin ja sydämiin :)
Takaisinpäin matkasimme Kreetan länsireunaa pitkin ja ajoimme Kissamoksen kautta.
Kyllä oli jyrkkä pudotus :)
Ja missä on fetajuustoa, siellä on myös vuohia.
Vuohet kiipeilivät ketterästi vuoren rinteitä - niitä oli kaikkialla. Sirkkojen sirinän (mikä oli kyllä korvia huumaavaa) lisäksi usein kuulikin vuohen määkimistä ja kellojen kilinää.
Vuohien lisäksi näkyi myös lampaita...
Tälläisten kymmenien pienten kylien läpi ajoimme
Päivän retken jälkeen olikin taas nälkä :)Agia Marinassa oli eräs taverna, jossa kävimme kahtena iltana syömässä. Paikka oli mukava - isäntäväki ystävällistä ja huumorintajuista.
Merenantimia lautasellinen - no ok... onhan siinä vähän perunaa ja vihanneksiakin :)
Viimeisenä lomapäivänä lähdettiin vielä ajamaan uudelleen saaren eteläpuolelle - tälläkertaa matkan päänä oli Samarian rotko, joka on Euroopan suurin rotko.
Matkan varrella serpentiiniteiden varrella oli kyliä, jotka olivat rakennettu vuoren rinteille.
Yksi Kreetan tunnetuista tuotteista nahkatuotteiden, oliiviölyn ja fetan lisäksi on hunaja. Mehiläispesiä olikin pitkin vuorenrinteitä. Myös Kreetalainen pontikka Raki oli saaren erikoisuuksia.
Samarian rotkoa
Rotkoon emme lähteneet patikoimaan, koska aikaa ei ollut ja ei myöskään sopivia kenkiä patikointiin. Myös rotkon pohjalla oli kuulemma näännyttävän kuumaa - rotko olikin kuulemma paras retkeilykohde aikaisin keväällä.
Mutkaisia teitä...
Kaktuksen hedelmiä myytiin myös kauppahallissa. Jälkeenpäin harmitti, kun ei tullut ostettua ja maistettua noita hedelmiä .
Vähän rehevääkin maastoa matkan varrelta löytyi...
Kreetalla on kaksi järveä, joista toinen Lake Agia on lähellä Hanian kaupunkia
Palmuja - I love it!
Haniassa käytiin vielä viimeisen kerran tekemässä tuliaisostoksia, ennekuin lähdetiin takaisin kotiin
Karkkikauppa :)
Kreetalainen koissu ja sen koppi
Oliiviöljystä tehtyjä voiteita - näitä oli joka nurkan takana...
Tässä on meidän tuleva kakkoskoti ;) Remppakohde nro. 2
Vielä viimeiset polskimiset hotellin uima-altaalla. Tämän jälkeen pitikin etsiä matkalaukuista farkut ja takki päälle ja jättää jäähyväiset ihanalle Kreetalle, mukavalle (ehkä parhaalle tähän mennessä) hotellille ja lämpimälle uima-altaalle - ja kotimatka alkoi.....
Viikko Kreetalla meni nopeasti. Olisihan siellä viettänyt vielä vaikka toisenkin viikon :). Lämmintä piisasi 32 - 24 asteen välillä, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta - lomasää oli mitä parhain. Kreetasta jäi hyvät muistot. Jos negatiivista Kreetasta pitää sanoa, tulee mieleen kalliit hinnat. Nelihenkinen perhe kun meni syömään, ei 50 € ollut raha, eikä mikään. Mutta muuten Kreetaa voin kyllä lämpimästi suositella matkakohteeksi :)
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti